tiistai 23. elokuuta 2016

”Ihmisen tarve ei ole puhua, vaan tulla kuulluksi.” (Ujon urakirjasta, kirjoittaja Kati Tiirikainen)


Maailmani on muuttanut rakkaus. Heräsin aamulla, keitin kahvit ja aloitin lukemaan Tommi Melenderin esseeteosta Onnellisuudesta. Heti Prologissa hämmästyin kyynistä suhtautumista onnellisuuden, kuten rakkaudenkin, ilmaisuun: jos siitä yrittää sanoa jotain tyhjentävää, syntyy vain latteuksia. Olen kunnioittavasti eri mieltä.

Minulle on muodostunut näkemys elämänkokemuksen, keskustelujen, sekä muutamien luettujen teosten jälkeen tilanteesta, jossa puhumme, mutta emme kuuntele. Tämä on liian kärjistetysti ilmaistu, mutta ajan takaa tilannetta, jossa yhteiskuntamme elää. Hektisyys ja sen aiheuttama mahdollisesti pinnallisempi havainnointi. Jos kuuntelemme tai luemme, emme pelkästään korvillamme, mutta myös sydämellämme, voimme huomata sanoman eräänlaisina esimerkkeinä ympäristössämme, historiassamme tai esimerkiksi omissa ihmissuhteissamme.  Tämä auttaa sisäistämään toisen ihmisen maailmankuvaa ja tekee kohtaamisesta hyvinkin merkityksellisen. Tätä voidaan kutsua myös empatiaksi.


Mikä sen suurempi jakamisen aihe, kuin onnellisuus.

Mikä sen suurempi puheenaihe, kuin rakkaus.

Jos kuulemme.


Koska aiheeni on tämä, päätin myös kuunnella. Tässä kahden henkilön kuvailu aiheesta onnellisuus ja rakkaus. Kuuntele.


”Mä koen, että rakkaus on kaikki mitä mä pohjimmiltani oon, puhdas olemassaolon energia, tietoisuus, kaiken yhteys. Onnellisuus tunnetilana mulle taas on rakkaudentäytteinen sisäinen tila, eli rauha, turvallisuus ja luottamus, niin sanotusti tila, josta puuttuu pelko. Arkisesti se tarkottaa sitä, että onnellisuuden tunne lisääntyy mitä eheämpi yhteys mulla on sisäiseen maailmaani ja mitä paremmin vastaantulevaa perusshittiä ja nihkeitä olosuhteita pystyy ottamaan vastaan rakkaudesta käsin. Eli rakkaus suhtautumisena on myös tavallaan valinta, jonka tekee joka kerta uudestaan kun reagoi ulkoiseen ärsykkeeseen, tapahtumaan tai mielenliikkeeseen. Koen myös, että rakkaus mussa näkee ittensä toisessa ihmisessä. Joskus se yhteys voi olla sitte niin voimakas, että haluu sen toisen ihmisen peilikseen ihan kaikkina päivinä! Kutsuisko sitä sitten romanttiseksi rakkaudeksi. J

-Paula Band

 

”Rakkaus ja onnellisuus. Ne molemmat on varmaan sellaisia asioita, mitkä tuo lämpöä sydämeen ja mieleen J Niistä tulee mieleen jotenkin turvallinen ja hyväksytty olo, niin fyysisesti kun henkisestikin. Itsensä hyväksymistä ja itsensä toteuttamista ja että on vapaus olla sellainen kuin on, se on mulle onnellisuutta. Ennen oon antanu onnellisuuden olla tavallaan muiden määrittämänä, että ensin pitää olla muiden hyväksyntä ja että muut on tyytyväisiä mun toimintaan jne. , mutta nyt oon ymmärtänyt, että se kaikki lähtee sisältäpäin. Ja siis ehkä pointtina on, että onnellisuus lähtee itsestä, sisältäpäin. Ja sitä kautta myös rakkaus. Ennen kun itseään rakastaa, ei voi täysin ehdotonta rakkautta antaa kenellekään. Yleisesti ja lyhyesti onnellisuus on terveys, ystävät, perhe ja yleinen toimeen tuleminen.”

-Nimetön

 

Kuulitko?


<3:llä Hanna

sunnuntai 21. elokuuta 2016

Smoothiepäivä

Minusta on tullut todellinen smoothieintoilija. Kaikki lähti siitä, kun sulatimme vanhempien kanssa vuoron perään asuntojemme pakastimet. Kun yhtä kaappia sulatettiin, toiset marjat pidettiin toisessa pakastimessa. Projektien onnistuttua äitini päätti jatkaa tyhjemmällä pakastimella ja antoi litrakaupalla marjoja meidän pakastimeen. Mitähän ihmettä niillä tekisi, kun puuron seassa ei maistu ja kiisselissä on niin paljon sokeria... Sitä mietin pitkään, kunnes vastaan tuli smoothieresepti, joka osoittautui yllättävän maistuvaksi ja sitä on tullut juotua siitä lähtien. Ohje tässä:

  • 5dl valitsemiasi marjoja ja / tai hedelmiä
  • 1-2 rkl sokeria tai appelsiinimarmeladia (määrä riippuu marjojen kirpeydestä)
  • n. 4 dl maitoa
  • 1 prk (about 200g) turkkilaista tai kreikkalaista jogurttia

Kuten huomaat, aineksia voi varioida hyvin värikkäästi ja haluamallaan tavalla. Siitä huolimatta, aina juomasta on tullut mielettömän hyvää. Samalla tulee hyvä mieli siitä, että panostaa ruokaansa ja päättää tehdä tällaisen omaa terveyttä palvelevan teon.

Maitotuotteiden ostaminen voi tulla hyvin kalliiksi opiskelijalle, ja siksi suosin itse tehtaanmyymälöitä. Matka myymälään on vähän pidempi, mutta saahan siinä liikuntaa sinne pyöräillessä. Jos olet allerginen esimerkiksi maitoproteiinille tai et voi muista syistä käyttää maitotuotteita, niin maidon ja jogurtin voi korvata esimerkiksi mantelimaidolla, soijajogurtilla ja/tai pehmeällä tofulla, ja tarvittaessa ohentaa vedellä. Vain mielikuvitus on rajana! :)


Hyvää smoothie-rikasta syksyä!

<3: Liisa


sunnuntai 14. elokuuta 2016

Back to School

Murrosiässä tapasin pitää päällä mielenosoituksellisesti ”School? No thanks!” -printtipaitaa. No se näkyy ehkä siinä, että en ole nyt oikiksessa tai lääkiksessä hankkimassa tohtorin lakkia. Olen silti näin aikuisena kyllä aivan mahdottoman kiitollinen kaikesta siitä koulutuksesta, mitä jokaisella on mahdollisuus kerryttää elämänsä aikana.

Tällä hetkellä otsikoissa vilisee pettymys siitä, kuinka koulutuksesta leikataan jälleen. Onhan se surullista, mutta se ei poista ainakaan itseltäni sitä kiitollisuutta, mikä omiin opintoihin liittyy. Pääsykoehaastattelussa 2012 (huh, aika lentää!) taisin sanoa haastattelijoille, että suhtaudun kaikkiin leikkauksiin haasteena ja mahdollisuutena – mm. mahdollisuutena keksiä ja luoda jotain aivan uutta, jolla tilanteiden läpi selviydytään. Luova toiminta taas saa aikaan hyvänolontunnetta, itsevarmuutta ja palkitsee onnistuessaan.

Jonkun mielestä tuo kaikki ylläoleva on ärsyttävän positiivista – ja ymmärrän sen hyvin. On kuitenkin ymmärrettävä myös, että koulutuslupaukset eivät tässä tilanteessa toteudu lupausten mukaisesti ja leikkaukset tulevat tuskin vähenemään. Hankalat asiat lisääntyvät, mutta samalla tavalla voidaan lisätä myös selviytymiskeinoja, mikäli yksilön ja yhteisön hyvinvointiin panostetaan.

No, mitä voidaan tehdä yksilö- tai yhteisötasolla?

Yksilölliseen hyvinvointiin vaikuttavat itsestään huolehtiminen sekä yksilön ulkopuoliset tekijät. Koska ulkopuolisiin tekijöihin vaikuttaminen on tässä tilanteessa rajallista, voisi keskeistä olla vahvistaa itsestä huolehtimisen keinoja. Voidaan pohtia, mitä yksilö voi tehdä parantaakseen fyysistä terveyttään, psyykkistä hyvinvointiaan, sosiaalista ympäristöään ja ulkoisia puitteita. Yksinkertaisia tapoja huolehtia jaksamisestaan on huolehtia, että perustarpeet (riittävä uni, ruoka ja liikunta) täyttyvät. Lisäksi on syytä panostaa ystävyyssuhteisiin, sillä sosiaalinen hyvinvointi tukee myös psyykkistä ja fyysistä hyvinvointia. Ulkoiset puitteet puolestaan – kuten kodin siisteys, voivat vaikuttaa toimintakykyyn, hyvinvointiin ja stressinsietokykyyn yllättävänkin paljon.

Yhteisön hyvinvointi on mutkikkaampi, mutta ei ollenkaan mahdoton asia. Keskeistä on kaventaa yhteisön terveyseroja yhteiskunnassa, jotta koko yhteisön vointi paranisi. THL:n mukaan eroja voidaan kaventaa käytännössä esimerkiksi kohdennetuilla palveluilla ja nykyisten palvelujärjestelmien säilyttämisellä. Surullista tietenkin on, että terveyspalvelujärjestelmistäkin leikataan. Entistä enemmän korostuu silloin kaikki ne tekijät, joilla yksilö voi itse hoitaa ja ennaltaehkäistä terveydellisiä asioitaan (ks. yllä). Esimerkiksi juuri siinä stressitilanteessa, jota luvattujen koulutuslupausten mitätöinti tällä hetkellä aiheuttaa.

Tässä loppukevennyksenä muistilista asioista, mitä pitää aamulla ottaa mukaan luennolle. Haluan jakaa, koska tästä on hyötyä varmasti jokaiselle, joka on aamulla yhtä uninen ja horroksessa kuin minä. :D

  • opiskelijakortti
  • rahaa
  • muistiinpanovälineet
  • vesipullo
  • kalenteri
  • kodinavaimet
  • puhelin
  • huulirasva
  • nenäliinat
  • käsivoide
  • ponnari ja pinnejä
  • ensiapupussi, jossa on päänsärkylääke ja laastareita

Tässä myös linkit teksteihin, joista sain virikkeitä tälle blogitekstille:








Kauniita syyspäiviä toivotellen,


Liisa :)